Julkisten hankintojen yhdistys ry järjesti helmikuun alussa ensimmäisen jäsentapahtuman. Vierailu pääkallopaikalle eli markkinaoikeuteen osoittautui varsin suosituksi. Jäsenille varatut reilu 30 paikkaa täyttyivät vain muutamassa tunnissa.
Markkinaoikeudessa toisensa tapasivat lukuisia julkisista hankinnoista kiinnostuneita henkilöitä, joista suurin osa myös työskentelee hankintojen parissa joko hankintayksiköissä, tarjoajayrityksissä, etujärjestöissä, asianajotoimistoissa, yliopistolla tai tuomioistuimissa.
Vierailun aluksi puheenvuoro annettiin yhdistyksen puheenjohtajalle, Kirsi-Maria Haloselle, joka toivotti kaikki tervetulleeksi tilaisuuteen ja kertoi yhdistyksen perustamisen taustoista ja tämän hetkisistä suunnitelmista.
Markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola kertoi julkisten hankintojen juttumäärien kehittymisestä 2010-luvulla. Markkinaoikeuden kokonaisjuttumääristä hankinnat muodostavat valtaosan ja siksi Mikkolan mukaan markkinaoikeutta voisi kuvata hankintatuomioistuimeksi. Kuitenkin vuodesta 2015 lähtien juttumäärät ovat olleet laskussa ja vuoden 2016 aikana lasku on ollut – ehkä oikeudenkäyntimaksujen korotuksesta johtuen – merkittävintä.
Hankinta-asioiden keskimääräinen käsittelyaika on noin puoli vuotta, mutta muutamia yli vuoden vireillä olleita juttuja on edelleen. Mielenkiintoista oli, että vain noin 7 % hankinta-asioista hankinnan kokonaisarvo oli alle 100 000 euroa ja yli 50 % jutuista arvo oli yli 1 000 000 euroa. Olisiko oikeudenkäyntimaksujen korottaminen voinut vaikuttaa siihen, että hankintavalituksia tehdään enenevissä määrin arvoltaan hyvin suurista hankinnoista? Näin ollen tavara- ja palveluhankintojen kansallisen kynnysarvon korotuksella 30 000 eurosta 60 000 euroon ei liene merkittävää vaikutusta markkinaoikeuteen saapuvien hankinta-asioiden määriin. Mielenkiintoista on myös se, että vuonna 2016 124 valitusta peruutettiin ennen pääasiaratkaisun antamista, mikä vastaa lähes neljäsosaa kaikista saapuneista hankintavalituksista.
Markkinaoikeustuomarit katsoivat, että uudella hankintalainsäädännöllä voi olla merkittävimmät vaikutukset markkinaoikeuden toimintaan ja ratkaisukäytäntöön juuri kansallisten hankintojen, toissijaisten palveluiden ja käyttöoikeussopimusten osalta, koska näitä säädellään hankintalaissa pääosin vain yleisten periaatteiden kautta.
Tilaisuudessa myös yhdistyksen jäsenet pääsivät esittämään kysymyksiä tuomareille ja keskustelu kävi vilkkaana muun muassa siitä, mitkä ovat tyypillisimmät virheet tarjouskilpailuissa, miten markkinaoikeuden käsittely käytännössä etenee ja mitä hankintoja valitukset useimmiten koskevat.
Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli innostava, välitön ja varsin lämminhenkinen. Hankintayhdistys haluaa lämpimästi kiittää sekä markkinaoikeuden edustajia että jäsenistöään miellyttävästä tilaisuudesta.