Koronan best practices webinaari 16.6.2020
Hankintayhdistys järjesti 16.6.2020 webinaarin aiheesta koronan best practices. Webinaarissa käsiteltiin koronakriisiin liittyviä ajankohtaisia hankintoihin liittyviä asioita ja pohdittiin yhdessä sitä, miten tässä tilanteessa tulisi toimia ja mitä on opittu.
Ensimmäisessä puheenvuorossa Kat-ariina Huikko käsitteli sitä, miten korona on vaikuttanut kuntien hankintoihin. Katariina esitteli mm. KEINO-osaamiskeskuksen kyselyn tuloksia asian osalta ja kiteytti tilanteen hienosti: ”Kaikki ovat samassa tilanteessa. Kannattaa olla rohkea ja aktiivinen vs. se, että jätettäisiin tekemättä.”
Seuraavaksi käsiteltiin hankintayksiköiden ja yritysten parhaita käytäntöjä. Katja Korhonen Tampereen kaupungilta kertoi, miten he olivat tilanteessa toimineet. Katjan vinkki tilanteen osalta oli pähkinänkuoressa seuraava:
Ennakoi sopimusehdoilla myös poikkeustilanteissa toimiminen. Tilanteen ollessa käsillä älä hätiköi, vaan tarkista aina ensiksi mitä sopimuksessa on sovittuna. Tärkeää on myös riittävä tiedonkulku ja tiedottaminen. Poikkeustilanteissa yhteydenpito ja avun jakaminen kollegojen kanssa on erityisen tärkeää.
Jarkko Koskinen AwellCare Oy:stä puolestaan esitteli Kuntaliiton ja Suomen Yrittäjien yhteisiä toimintasuosituksia. Erityisesti esille tuli se, kuinka iso merkitys hankinnoilla on markkinoihin ja alueen elinvoimaisuuteen. Esitys piti sisällään myös hyviä käytännön esimerkkejä kuntakohtaisista toimenpiteistä.
Tämän jälkeen Meeri Niinisalo Tarficomista avasi omassa puheenvuorossaan sitä, miten korona on vaikuttanut julkiseen liikenteeseen. Koronakriisi iski joukkoliikenteeseen voimakkaasti heti maaliskuun puolessa välissä, kun ensimmäiset rajoitukset tulivat voimaan. Matkustajamäärät tippuivat erittäin jyrkällä käyrällä kaikessa henkilöliikenteessä, mikä puolestaan aiheutti merkittävän tarpeen vähentää liikennettä. Meerin puheenvuorossa esiin nousivat mm. sopimusten muuttaminen/olennaiset sopimusmuutokset, suorahankinnat, vaikutukset talouteen ja toimittajiin, valtiontuet ja käyttöoikeussopimusten ongelmat.
Puheenvuorojen jälkeen osallistujat jakaantuivat työpajoihin, joissa yhdessä keskustellen pohdittiin parhaita käytännön vinkkejä hankintoihin tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Keskusteluissa esiin nousivat muun muassa seuraavat asiat:
- Johdonmukainen toiminta ja yhdenmukaiset toimintatavat, kommunikointi ja hankintojen johtaminen korostuvat
- Tiedotus poikkeustilanteessa on todella tärkeää. Heti alussa nopea reagointi, ohjeistus ja selkeä viestintä hankintayksikön sisällä hankinnoista substanssiin päin.
- Keskusteluyhteys tilaajan ja tarjoajien / sopimuskumppanien välillä tärkeää, jotta ei lähdetä tekemään hätiköityjä ratkaisuja.
- Hyvä sopimushallinta korostuu
- Markkinoiden kehittäminen esim. jakamalla hankintoja ja monipuolistamalla hankintaketjuja
- Poikkeusoloihin varautuminen sopimuksissa, esim. huomion kiinnittäminen sopimusten force majeure -lausekkeisiin.
Kirjoittaja: Saila Eskola
Alla tilaisuuden esitysmateriaalit:
Covid-19 ja joukkoliikenteen hankinnat
Hankintayksiköiden ja yrittäjien parhaita käytäntöjä
Huomioita poikkeusajan tilanteista Tampereen kaupunki
Miten korona on vaikuttanut kuntien hankintasopimuksiin – koottuja ajatuksia
Hankintayhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous
Julkiset hankinnat yhdistys ry:n vuosikokous järjestettiin tiistaina 1.9.2020 Asianajotoimisto Merilampi Oy:n tiloissa. Vuosikokousta pystyi seuraamaan myös etäyhteyden välityksellä.
Vuosikokouksessa valittiin yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi Outi Jousi edellisen puheenjohtajan, Saila Eskolan, luovuttua tehtävästä.
Vuosikokouksessa valittiin seuraavat henkilöt hallituksen muiksi varsinaisiksi jäseniksi: Eriika Autio, Saila Eskola, Kirsi-Maria Halonen, Taneli Kivistö, Katariina Huikko, Johanna Sammalmaa, Erkko Ruohoniemi, Max Jansson sekä Jorma Saariketo. Edellisellä kaudella hallituksen jäsenenä toiminut Karoliina Lehto jättäytyi vuosikokouksessa hallituksesta. Muiltin osin yhdistyksen hallituksen jäsenet säilyivät samana.
Lisäksi vuosikokouksessa valittiin hallituksen varajäseniksi Pilvi Takala ja Laura Nordenstreng-Sarkamo. Yhdistyksen toiminnantarkastajaksi puolestaan valittiin Sanna Kronström ja varatoiminnantarkastajaksi Jukka Vanto.
Virtuaalivierailu KKV 5.10.2020
Hankintayhdistys järjesti virtuaalivierailun kilpailu- ja kuluttajavirastoon (KKV) 5.10.2020. Virtuaalivierailulle osallistui suuri joukko hankintayhdistyksen jäseniä, enimmillään osallistujia oli noin 90. Tilaisuuden kaikki kolme puhujaa olivat KKV:lta. Puheenvuoroissa käsiteltiin julkisten hankintojen merkitystä kansantalouden näkökulmasta, hankintojen valvontaa ja kartellien esiintymistä julkisissa hankinnoissa.
Ensimmäisen puheenvuoron piti tutkimusprofessori Mika Maliranta. Malirannan esitys rakentui kansantaloustieteelliselle lähtökohdalle, jonka mukaan hyvinvointiin tarvitaan talouskasvua, joka puolestaan edellyttää tuottavuuden kasvua ja jota varten tarvitaan kilpailua. Puheenvuorossa korostettiin julkisia hankintoja osana toimivia markkinoita. Parhaimmillaan julkisten hankintojen avulla voitaisiin mm. edistää julkisen sektorin tehokkuutta ja kilpailua, mikä johtaa innovaatioihin ja tuottavuuskasvuun. Toisaalta pahimmassa tapauksessa julkiset hankinnat voivat johtaa kilpailun häiriintymiseen, innovaatioiden vähenemiseen, hankittavien tuotteiden tai palveluiden ylihintaan ja alilaatuun. Kansantaloustieteellisestä näkökulmasta valtiovallan ja julkisen sektorin tulisikin luoda julkisten hankintojen kohdalla ympäristö, joka on mahdollisimman otollinen kilpailulle.
Maliranta nosti puheenvuorossaan myös esiin, kuinka erilaisten ja osittain ristiriitaistenkin tavoitteiden keskellä julkisia hankintoja tehdään ja herätti pohtimaan, miten näitä eri näkökulmia tulisi tasapainottaa julkisia hankintoja tehtäessä. Hän peräänkuulutti osaamista tunnistaa erilaiset näkökulmat, kuten yksittäistä hankintaa koskevat tarpeet, hankinnan merkitys kansantaloudelle tai markkinoiden toimivuus, ja osaamista näiden huomioimiseen hankintoja tehtäessä. Lisäksi Maliranta korosti julkisten hankintojen onnistumisen käytännössä vaativan monialaista osaamista, kannustimia sekä luottamusta ja valvontaa.
Tilaisuuden toinen puhuja oli tutkimuspäällikkö Max Jansson. Janssonin puheenvuoro käsitteli erityisesti KKV:n toimintaa hankintojen valvonnan osalta. Jansson kertoi, että suuri osa tutkittavaksi otettavista hankinnoista tulevat KKV:n tietoon eri tahojen antamien vihjeiden perusteella. Vihjeitä ovat antaneet niin kansalaiset, toimialayhdistykset, yritykset kuin henkilöt hankintayksiköiden tai kuntien sisältä. Saadut vihjeet ovat olleet hyvin erilaisia, toiset ovat olleet hyvinkin yksityiskohtaisia, kun taas toiset eivät. Tietojen yksityiskohtaisuuteen kannattaa vihjeitä antaessa panostaa, sillä mitä yksityiskohtaisempia tietoja vihje sisältää, sitä helpompaa KKV:n työ Janssonin mukaan on. KKV:n saamien vihjeiden määrä on ollut kasvussa. Jansson kertoi, että kun hankintavalvonnan ensimmäisinä vuosina vihjeitä tuli alle 100 vuodessa, vuonna 2019 vihjeiden määrä oli jo lähes 200. Vihjeiden lisäksi KKV saa vinkkejä mahdollisista hankintalainvastaisista hankinnoista median uutisoinnin perusteella sekä tekemällä ns. ”salapolisiityötä”.
Valvontatyön lisäksi Jansson kertoi KKV:n tekevän paljon julkisia hankintoja koskevaa vaikuttamistyötä. Esimerkiksi tällä hetkellä KKV:ssa tehdään monipuolista julkisia hankintoja koskevaa tutkimustyötä sekä kilpailun edistämistyötä. Lisäksi KKV on antanut lausuntoja lainsäädäntöhankkeista ja hankintastrategioista.
Viimeisenä kuultiin kartellivalvonnan päällikkö Antti Norkelan esitys, joka koski kartelleita julkisissa hankinnoissa. Norkela aloitti puheenvuoronsa toteamalla kartellien olevan todellinen riski julkisissa hankinnoissa. Riskiä korottavat mm. hankintojen suuri taloudellinen arvo, hankintojen ja hankintayksiköiden paljous, tarjoajien vähyys, hankintojen ja hankintapäätösten julkisuus sekä hankintayksiöiden vähäiset mahdollisuudet seurata markkinoiden toimintaa ja hintojen kehittymistä. Norkela antoi esityksessään esimerkkejä siitä, miten kartellit voivat ilmetä julkisissa hankinnoissa. Käytännössä kyse on tarjoajien välisistä sopimuksista siitä, miten tarjouskilpailussa käyttäydytään. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tarjoamisesta pidättäytymistä, varjo- ja peitetarjousten jättämistä tai tarjousrotaatiota. Myös alihankintasopimusten tekeminen ja yhteistarjousten jättö voivat tietyissä tilanteissa viitata kartelliin, vaikka ne yleisesti ovatkin normaalia ja hyväksyttyä liiketoimintaa. Kartellin olemassaolosta voi kertoa esimerkiksi se, että sama yksi tarjouskilpailuun osallistuva yritys voittaa aina tai että tietyt yritykset voittavat vuorollaan.
Norkela kertoi kartellien havaitsemisen ja niiden valvonnan olevan käytännössä haastavaa. KKV.ssa kartellivalvonta tutkii kartelliepäilyitä koskevia vihjeitä noin 300 vuodessa. Vihjeitä tulee muun muassa yrityksiltä ja hankintayksiköiltä. Suuri haaste tutkinnassa on Norkelan mukaan oikeuteen asti riittävän näytön saaminen siitä, ketkä ovat osallistuneet kartelliin, mistä on sovittu, mitä on tehty ja milloin. Norkela antoi myös konkreettisia vinkkejä siitä, miten hankintayksiköt voivat omalla toiminnallaan ehkäistä kartellien syntymistä. Näitä olivat mm. hankinnan pilkkominen pienempiin osiin ja hyvän markkinatietämyksen ylläpitäminen.
Kiitos KKV:lle todella onnistuneesta virtuaalivierailusta ja puhujille mielenkiintoisista puheenvuoroista! Tämän sivun alaosasta löytyy kunkin puhujan esitysmateriaali eli voit halutessasi tutustua esitysten sisältöön tarkemmin.
Kirjoittaja: Johanna Sammalmaa
maliranta-julkiset-hankinnat-ja-markkinoiden-toiminta-1